Elokuvassa Kuuban Valloittajat valotetaan Kuubassa voimakkaasti vaikuttaneiden kolmen henkilön, Che Guevaran, Meyer Lanskyn ja Fuelgencio Batistan sekä heidän autojensa osallisuutta Kuuban historiaan.


Fulgencio Batista

Kuuban diktaattori Fulgencio Batista Zaldívar syntyi Orienten provinssissa tammikuussa 1901. Hänen vanhempansa työskentelivät ja asuivat sokeriplantaasilla. Hän liittyi armeijaan vuonna 1921 ja 11 vuotta myöhemmin menestyksekkäästä sotilaasta tuli kersantti. 1933 Batista nousi Kuuban johtajaksi toimien yleisesikunnan päällikkönä ja johtamalla "kersanttien kapinaa".
  Batista oli Kuuban todellinen johtaja ja vallanpitäjä eri presidenttien kulissien takana. Näihin aikoihin Batista solmi kuuluisan ystävyys- ja liiketoimintasuhteen gangsteri Meyer Lanskyn kanssa, aluksi viinan salakuljetuksen merkeissä. Hänellä oli myös hyvät suhteet Yhdysvaltain hallituksen kanssa, josta syntyivätkin ainekset Kuuban kolmekymmentävuotiselle korruptiolle.
Ensimmäisen presidenttikautensa (1940-44) jälkeen Batista siirtyi vapaaehtoiseen maanpakoon Floridaan, mutta palasi sieltä vuonna 1952 järjestäen sotilasvallankaappauksen. Hän teki itsestään yksinvaltiaan, koska perustuslaki esti häntä pääsemästä toiselle presidenttikaudelle.
Hallituksen yhdysvaltalaismyönteinen politiikka ja veljeily mafian kanssa loivat Kuubasta yhdysvaltalaisten yritysten ja mafian menestyskohteen. Batistan kaudella Havanna kasvoi massiiviseksi turistikohteeksi, uhkapelitoiminnan ja huvittelun keskukseksi ja Batista kutsui myös mafiapomon ja ystävänsä Meyer Lasnskyn Kuubaan Yhdysvalloista.
  
Tavalliselle kuubalaisille elämä oli kuitenkin kaukana juhlasta. Valtakautensa alussa Batista oli edistänyt köyhien massojen koulutusta ja terveydenhuoltoa, mutta myöhemmin nämä asiat kuitenkin unohtuivat. Batistan hallitus tunnetaankin yleisesti äärimmäisen korruptoituneena sortohallituksena.
  
Heinäkuussa 1953 Fidel Castro johti aseellisen rynnäkön Moncadan kasarmia vastaan ja aloitti näin vallankumouksellisen liikkeen Batistaa vastaan. Suurin osa kapinaan osallistuneista surmattiin ja loput vangittiin, Castro mukaan lukien. Vuonna 1955 Castro ja muut hyökkäykseen osallistuneet vapautettiin ja Castro matkusti Meksikoon organisoimaan sotilaallista retkikuntaa Kuubaan.
  Opposition vaientamiseksi Batista kiristi perustuslaillisia oikeuksia ja mediasensuuria. Armeijan toiminta lisääntyi ja väkivallan sekä pelottelun käyttö oli yleistä. Fidel Castro oli palannut Kuubaan vuonna 1956 ja aloittanut joukkoineen taistelun vallankumouksen puolesta. Lopulta Batistan taistelu vallankumouksellisia vastaan kärjistyi vuoden 1958 lopussa Santa Claran kaupungissa käytyyn merkittävään taisteluun, jota Che Guevara johti voitokkaasti. Tämä taistelu lopullisesti taittoi Batistan joukkojen selkärangan ja aloitti uuden aikakauden Kuubassa.
  Santa Claran voiton kiiriessä Havannaan Camp Colombian lentokentältä lähti useita lentoja kun Batista ystävineen ja suojatteineen pakeni Kuubasta.
  Tammikuussa 1959 amerikkalainen kulutuskulttuuri, Batistan diktatuuri, mafian turismi sekä jatkuva terrori saivat väistyä voimakastahtoisen Castron kapinallisten marssiessa Havannaan vallankumouksen voiton merkiksi.
  Batista perheineen pakeni Dominikaaniseen tasavaltaan. Lopulliseen maanpakoon Batista siirtyi Portugaliin ja myöhemmin Espanjaan, jonka Guadalminassa hän kuoli vuonna 1973.


Havannan kasinotoiminta

Meyer Lansky hallitsi ja valvoi Kuuban hallituksen tuella kasinotoimintaa. Havanna tarjosi amerikkalaiselle mafialle täydellisen työskentelypaikan. Meyer Lansky antoi Batistalle rahaa kasinon avaamiseen ja vastineeksi hän toimi kaikkien kasinoiden johtajana Kuubassa. Huhujen mukaan Lansky talletti huikeat 3 miljoonaa dollaria Batistalle Zurichiin Sveitsiin ja lupasi Batistalle 30-50 % tulleista voitoista.
  
Havannasta tuli amerikkalaisturistien unelmien täyttymys. Mambon kuuma rytmi maustettuna rommin tuoksulla tarjosi rulettipöytien, lukuisten baarien ja bordellien kanssa viettelysten paratiisin, jossa saattoi toteuttaa kaikki unelmansa. Hotel National de Cuban vieraskirjasta löytyy lukuisia kuuluisia nimiä kuten Frank Sinatra ja Ava Gardner, Windsorin herttuapari, Nat King Cole, Marlon Brando, Gary Cooper ja jopa itse Winston Churchill.
  
Toisen maailmansodan harmauden jälkeen uhkapelitoiminnalle ja loistolle oli kysyntää. Yksi ajan kimalluksesta muistuttava monumentti Havannassa on 21-kerroksinen, 383 huoneen Hotelli Riviera, jonka Lansky rakennutti itselleen. Sen rakentaminen maksoi hämmästyttävät 14 miljoonaa dollaria, joista suurimman osan maksoi kaiken lisäksi Kuuban hallinto.
  Myös kuubalaisen ylä- ja keskiluokan keskuudessa amerikkalainen unelma eli voimakkaana ja elämänlaatua mitattiin amerikkalaisten tavaroiden määrällä, joista hieno amerikkalainen auto on yksi hyvä esimerkki. Havannassa ostettiin Cadillaceja enemmän kuin missään muussa maailman kaupungissa.
  
Batistan koko perhe käytti hienoimpia amerikkalaisia luksusautoja; Lincolnia, Oldsmobilea, Cadillacia ja Jaguaria. Batistan kerrotaan ajaneen eri autolla viikoittain, jotta ihmiset eivät pysyisi perillä hänen liikkeistään.

 


Meyer Lansky

Meyer Lansky, syntymänimeltään Maier Suchowljanski, syntyi heinäkuussa 1902 juutalaiseen perheeseen Grondossa, Venäjällä (nykyisin Puolaa). Hänen perheensä muutti New Yorkiin Yhdysvaltoihin vuonna 1911.
  
Lansky tutustui jo kouluaikoina Caharles "Lucky" Lucianoon ja Bugsy Siegeliin. Lanskyn tie yhdeksi mafian johtohahmoista alkoi 1920-luvulla. Lansky oli erityisen kiinnostunut uhkapelitoiminnasta. Hän siirtyi yhdessä "Lucky" Lucianon kanssa mafian johtoon ja hänestä tuli organisoidun rikoksen tärkeimpien asioiden, rahanpesun ja rahaverkostoiden arkkitehti.
  Monien mielestä Lanskylla oli todellinen valta mafiapiirissä. Hänen persoonansa on innoittanut myös Kummisetä elokuvien tekijöitä ja trilogian kakkososassa esiintyvä hahmo Hyman Roth perustuu Lanskyyn. Myös näyttelijä Ben Kingsley sai roolisuorituksestaan Oscar-ehdokkuuden elokuvassa Bugsy, jossa hän näytteli itseään Meyer Lanskya.
  
Lansky perusti kasinotoimintaa Las Vegasiin, Floridaan, New Orleansiin ja Kuubaan. 1960-luvulle mennessä, Kuubasta poistumisen jälkeen Lansky oli sekaantunut huumeiden salakuljetukseen, prostituutioon, pornografiaan ja kiristykseen.
  
Vuonna 1970 Lansky sai syytteen veropetoksista ja hän pakeni Israeliin. Amerikkalainen lehdistö sai kuitenkin vihiä Lanskyn olinpaikasta ja hänet oli pakko lähettää takaisin Yhdysvaltoihin, jossa hänet pidätettiin. 1973 hänet kuitenkin vapautettiin syytteistä. Toisin kuin monet muut hämärissä olosuhteissa kuoleman kokeneet gangsterit, Lansky kuoli keuhkosyöpään Miami Beachissa Floridassa vuonna 1983. Hän jätti jälkeensä yli 400 miljoonan dollarin omaisuuden.

 


Che Guevara

Che Guevara oli aikansa vallankumouksellinen uudistaja, oikeudenmukaisemman maailman puolesta taistelija, kapinallinen ajattelija ja porvarillisuuden halveksija. Hänen ajatuksensa ja ideologiansa elävät voimakkaasti vielä nykypäivänäkin.
  
Che on symboli uhrautumisesta, yhteisöllisyydestä ja vapaaehtoisuudesta. Hänen hahmonsa on kiehtonut muutokseen ja vallankumoukseen uskovia.
  
Toisaalta Che tunnetaan myös aseellisen taistelun kannattajana. Hänellä olikin toimeenpanovalta Kuuban vallankumouksen jälkeen tehtävistä teloituksista. Hän oli peloton asian puolesta taistelija ja uhrautuja. Tästä on jäänyt todisteeksi se, että Che kuoli sissiliikkeen johtajana Boliviassa lokakuussa 1967.
  
Ernesto de la Serna syntyi esikoisena porvarilliseen perheeseen Rosarion kaupungissa Argentiinassa kesäkuussa vuonna 1928. Myöhemmin hän opiskeli lääketiedettä.
  
Vuonna 1952 Che lähti matkalle Etelä-Amerikan halki ystävänsä Alberto Granadon kanssa. Matkallaan hän kohtasi työläisiin kohdistuvan epäoikeudenmukaisuuden ja vääryyden sekä maanosan lohduttoman tilan.
  
Etelä-Amerikan reissullaan Che Guevara päätyi Guatemalaan, jossa hän tutustui Marxin, Engelsin ja Leninin tärkeimpiin teoksiin ja solmii suhteita äärivasemmistolaisiin. Guatemalan vallankaappauksen jälkeen, jossa CIA järjesti kumouksen uudistuksia ajavaa sosialistipresidenttiä Jacoba Arbenzia vastaan, Che matkusti Meksikoon.
  
Meksikossa Che tutustui Kuuban vallankumousta suunnitteleviin veljeksiin, Fidel ja Raul Castroon. Hän liittyi joukkoon suunnittelemaan sotilaallista retkikuntaa ja jo seuraavana vuonna 82-henkinen vallankumousjoukko lähti kohti Kuubaa Granma-jahdilla. Kuubassa heitä odottivat diktaattori Batistan joukot.
  
Taistelussa menehtyi monta vallankumouksellista. Ne onnekkaat, jotka selvisivät hengissä, pakenivat vuorille. Sinnikäs Che Guevara ylennettiin sissijoukon komentajaksi. Lopulta sissit voittivat sodan Batistaa vastaan ja vuonna 1959 Castron joukot marssivat arvokkaasti Havannaan vallankumouksen voiton merkiksi.
  
Che Guevara toimi Kuubassa ministerinä sekä maanuudistusta johtavan instituution kärjessä. Hän toimi myös Kuuban edustajana vierailemalla useissa eri maissa. Hänet nimettiin keskuspankin pääjohtajaksi Kuuban rahoitustilanteen parantamiseksi vailla alkeellisinta käsitystä kansantaloudesta. Kun Kuuba vuonna 1961 julistettiin sosialistiseksi, oli Chellä voimakas vaikutus asiaan.
  
Che Guevara piti lähtökohtanaan ihmisen kehittämistä ja ihmisarvoisen elämän mahdollistamista kaikille. Yhteiskunnan kehittämisessä päähenkilönä oli oltava ihminen. Tarkoituksena oli saada aikaan tehokas hallinnollinen ohjausjärjestelmä ja poistaa yksilökeskeisyyttä ja itsekkyyttä.
  
Chen mukaan yhteiskunnan kehityksellä on arvoa vain, jos se lisää yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden tunnetta, vapauttaa ihmisten luovuuden ja palvelee ihmisen kehittämistä. Che ihaili Kiinan kommunismia ja yksipuoluejärjestelmää ja kritisoi mielestään liian kapitalistisuuteen kallistuvaa Neuvostoliiton hallintojärjestelmää.
  
Vuonna 1965 Guevara katosi julkisuudesta ja lähti Kongoon johtamaan vallankumouksellista sissiliikettä, josta siirryttyään Boliviaan hän sinetöi kohtalonsa. Che Guevaran maalliset jäännökset on sijoitettu Santa Claraan, Villa Claran provinssiin Kuubaan, koska hän toimi siellä suuren taistelun isänä. Santa Claran taistelu yhdisti myös Chen, Lanskyn ja Batistan kohtalot.
  
Chen haudalla palaa ikuinen tuli ja siellä sijaitsee myös valtava pronssinen Che-patsas sekä hänen viimeinen kirjeensä Fidelille ja Kuuban kansalle ennen hänen katoamistaan julkisuudesta.
  
8. lokakuuta on nimetty tämän sankarillisen guerillan päiväksi. Muiston ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi Havannassa on juuri valmistunut Chen elämäntyötä kunnioittava keskus, johon on sijoitettu hänen elämän varreltaan tärkeää omaisuutta, mukaan lukien Chen kuuluisa amerikanrauta.